Aivan kuin olisi jo vähän syksyä ilmassa

Ja syksyä myös keittiössä. Ruoanvalmistus ja syöminen on siirretty sisätiloihin ja nyt kun uunia voi taas pitää päällä, paahdetut juurekset ovat palanneet ruokapöytäämme. Niitä napsimme lisäkkeenä ja välillä ihan sellaisenaan, aiolin kanssa.

Meillä on jonkin verran vielä riistaa pakkasessa edelliseltä syksyltä ja nyt viimeistään on aika herkutella pakkanen tyhjäksi. Viikolla kiiri nimittäin viesti Lapista asti, että riistaa olisi jälleen kohta saatavilla.

Peuranfileen lisäkkeenä oli juuresten lisäksi myös suppilovahverorisottoa. Risotto tehtiin kuivatuista suppilovahveroista ja sekaan sekoittelin reilun kimpaleen parmesania raastettuna.

Suppilovahverorisotto kuivatuista sienistä

pieni kourallinen kuivattuja suppilovahveroita 

vettä sienten liottamiseen

Murustele sieniä vähän kädessä ja laita pieneen kulhoon. Kaada päälle vettä, pari desiä riittää. Anna sienten liota vedessä noin tunti. Siivilöi sienet ja säästä liotusvesi.

2 dl risottoriisiä

1 pieni sipuli

1 valkosipulinkynsi

1 varsisellerin varsi

öljyä kuullottamiseen

1 dl kuivaa valkoviiniä

kuumaa kasvislientä

2 dl raastettua parmesania

1 dl kuohukermaa

suolaa 

Hienonna sipulit ja varsisellerinvarsi. Kuumenna öljy kasarissa ja kuullota sipuleita ja selleriä hetki. Kaada sekaan risottoriisi ja jatka kuullottamista. Lisää liotetut sienet, sekoittele ja lisää sienten liotusvesi. Anna kiehahtaa ja lisää viini. Kuumenna, kunnes neste on kiehunut ja lisää tämän jälkeen kuumaa kasvislientä vähän kerrallaan, samalla sekoittaen. Jatka lisäämistä kunnes risotto on lähes kypsää, aikaa menee noin 15 minuuttia. Maistele välillä, ettei riisi kypsy liikaa. Sekoita lopuksi joukkoon kerma ja raastettu parmesanjuusto. Maistele ja lisää tarvittaessa suolaa.

Arancinit nurin perin päin

Tavallaan olen ajatellut, että italialaiset riisipallerot, arancinit, ovat ruokaa, jota tehdään silloin, kun risottoa on jäänyt ja jääkaapista löytyy jotain sopivaa täytettä (eli lähes mitä vaan). Sain hiljattain yhteistyön merkeissä keittokirjan Atrialta. Kirja sopii meille kuin nenä päähän, koska kirjahan on Jauhelihakirja, 100 jauhelihareseptiä. Arkiruokamme suorastaan perustuu jauhelihaan ja sen eri variaatiot ovat enemmän kuin tervetulleita keittiöömme. Tytär selaili yhtenä iltana kirjaa ja löysi vaikka mitä kokeiltavaa reseptiä! Aloitimme arancineista, sisilialaisista riisipalleroista.

Tällä kertaa kävi niin, että arancineja varten valmistettiin risotto ja jauhelihakastike, jota puolestaan jäi seuraaviin aterioihin. Eli arancinit nurin perin päin! Lisäkkeeksi keittelin muutaman vuoden takaisen legendan, mutti-soosin.

Lounaskokkivuoro napsahti lähes vahingossa, sää oli hyvä ja Aulangon hiihtoladut hyvässä kunnossa. Niinpä Päämaistaja, Tytär ja Ystävätär lähtivät hiihtoretkelle ja minä jäin lounasvuoroon kotikeittiöön. Ei ollenkaan hullumpi vaihtokauppa, sanoisin!

Arancinit

4 dl risottoriisiä

voita ja öljyä

kasvislientä

2 keltuaista

2 dl raastettua parmesania

Valmista risotto. Kuullota risottoriisiä ja lisäile kasvislientä vähitellen. Kun risotto on kypsää, lisää raastettu parmesan. Jäähdytä risottoa ja sekoita keltuaiset joukkoon. Pidä risotto kylmässä.

400g naudan jauhelihaa

1 sipuli hienonnettuna

1 valkosipulinkynsi

1 tlk tomaattimurskaa¨

1 tl sokeria

mustapippuria myllystä

pala mozzarellaa

2 kananmunaa

2 dl korppujauhoja

runsaasti öljyä paistamiseen

Valmista täyte. Ruskista jauheliha ja sipulit. Lisää tomaattimurska ja sokeri, hauduttele ainakin vartti. Mausta pippurilla.

Revi mozzarella pieniksi paloiksi. Kostuta kädet vedellä, ota riisiä "kupiksi"  käteen ja laita täytteeksi jauhelihakastiketta ja mozzarella. Laitaa riisiä päälle ja muotoile palloiksi. Laita valmiit pallot kylmään vähintään puoleksi tunniksi.

Pyörittele pallot kananmunassa ja korppujauhoissa. Uppopaista öljyssä. Herkuttele!